Idean synty

Eli kertomus siitä, kuinka Hullu prinssi tuli Kangasalle

12.10.2018
Hanna Suutela

Loppuvuodesta 2016 istuin kahvilassa, jonka ikkunasta näkyi Turun linnan muuri. Keskustelin turkulaisen historianopettajan kanssa lukiomusikaaleista. Hän tuli toivoneeksi ääneen, että kouluille voitaisiin joskus tehdä uusiakin teoksia, esimerkiksi Suomen historiasta innoitusta hakien. Mieleeni juolahti ajatus musikaalista, joka sijoittuisi Suomen herttua Juhanan hoviin, 1560-luvulle. Hihkaisin saman tien ääneen, että musikaalin nimeksi voisi tulla vaikka Haarukka. Se, mitä Turun hovista on sukupolvesta toiseen muistettu kertoa, on nimittäin, että Juhana herttuan puolison, Katariina Jagellonican mukana suomalaisiin ruokapöytiin tuli Euroopasta uusi ruokailuväline.

Idea uuteen musikaaliin ei syttynyt aivan tyhjästä. Olin työssäni juuri joutunut pitämään esitelmän suomalaisesta renessanssista, vaikka Turun renessanssi kesti suurin piirtein puolitoista vuotta, 1562-63, eikä siitä sen vuoksi kovin pitkää luentoa saa. Siksi olin lukenut paljon vanhoja näytelmiä, runoja ja satuja siitä, mitä Juhana herttuan hovista oli eri aikoina kuviteltu. Jalmari Finnen pateettiset ja puisevat näytelmät Vaasa-prinssien lähipiiristä kuuluivat lukemistooni, mutta enemmän olin viehättynyt Finnen lapsille kirjoittamasta kertomuksesta Ihmeellinen seikkailu historian mailla, joka kuljettaa Mattia ja Maijaa Suomen historian läpi aikakaudesta toiseen. Finne oli todennäköisesti innostunut Mark Twainin klassikosta Jenkki kuningas Arthurin hovissa, mutta aikamatkan ajatus on nykykulttuurissa tuttuakin tutumpi esimerkiksi sellaisista tarinoista kuin Doctor Who tai Paluu tulevaisuuteen.

Luonnostelin musikaalin mahdollisuuksia jo paluumatkalla junassa. Koululle kirjoitettavassa teoksessa on tärkeää, että rooleja riittää kaikille, joten hoviin sijoittuva näytelmä oli suurelle joukolle sopiva idea. Hovi on hyvä perustelu myös tanssikohtauksille ja kuorolle, luvassa oli helposti myös näyttävä hääkohtaus. Katariina Jagellonican tarina muistutti etäisesti musikaaleissa tavallista ”the new girl in town”- kertomusta. Draamaa löytyisi myös Vaasojen historiasta yllin kyllin. Minua kiinnosti keksiä tarina, jossa ei olisi yhtä ainoaa keskusparia, vaan useampia tärkeitä kuljetuksia ja rooleja. Aivan ensimmäisiin ideoihin sisältyi siksi ajatus siitä, että musikaalista tulisi komedia, että teksti yhdistelisi vanhahtavaa ja nykykieltä, että kaikki roolit olisivat vapaasti kaikille haettavissa ja että tekijäryhmä saisi itse ratkaista teoksen viimeisen kohtauksen valinnat eli näkemyksensä siitä, mitä he tarinalla halusivat kertoa. Tärkeänä teemana näkyy ensimmäisissä muistiinpanoissani kysymys historiankirjoituksen ja tarinan suhteesta, kysymys siitä, kuka historiaa kirjoittaa ja miten.

Otin yhteyttä Kangasalan lukion musiikinopettajaan Maija Koskenalustaan, jonka sävellyksiä olin kuullut tanssiteoksissa, sillä ideani vaati mielestäni monipuolista uutta musiikkia. Ryhdyimme kirjoittamaan tarvittavia lauluja hänen opintovapaansa aikana maanantai-iltaisin, puolitoista tuntia viikossa yhdessä työskennellen. Musiikki ja henkilöhahmot kehkeytyivät rinnakkain, osin juoneen pohjautuen, osin musiikkiin liittyneiden ideoiden mukaan. Maijan työskentelytapaan kuuluu laulujen koenauhoittaminen. Vapaaehtoisten koelaulajien myönteinen palaute sai meidät pohtimaan, että teos saattaisi löytää esittäjänsä. Se kannattaisi tehdä loppuun.

Kangasalan lukio tarttui ennakkoluulottomasti ajatukseen kantaesityksen tekemisestä, mutta vielä siinäkin vaiheessa epäröimme hieman, kiinnostuisivatko lukiolaiset historiallisesta fantasiasta. Iloksemme on lyhyessä ajassa käynyt niin, että ennätyksellisen suureksi paisunut tekijäjoukko on ohjaaja Disa Kamulan johdolla innostunut nimenomaan uuden tarinan kertomisesta. Esiintyjien, bändin ja tanssijoiden lisäksi kantaesitystä puuhaavat käsityökurssi, lavasteryhmä ja tiedotustiimi vapaaehtoisine talkoolaisineen. Opiskelijoiden toiveesta nimenomaan paikallisten historian hahmojen kuten Kangasalle sittemmin asettuneen Kaarina Hannuntyttären tarinaa on kasvatettu. Kangasala on ottanut Hullun prinssin omakseen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s