Maailman ensimmäinen whatsapp-musikaali?

20.12.2018
Maija Koskenalusta ja Hanna Suutela

whatsapp

Maija Koskenalusta ja Hanna Suutela tutustuivat paremmin muutama vuosi sitten kun Hanna pyysi Maijaa miettimään, olisiko tällä opintovapaallaan aikaa pohtia uutta musiikkinäytelmää.

– Olin kuullut Maijan musiikin kahteen tanssiteokseen ja pohtinut Katiskaa kuunnellessani, että Maijaa saattaisi kiinnostaa muunkin näyttämömusiikin säveltäminen.

Hullun prinssin perustarina henkilöineen oli jo olemassa Hannan mielessä. Ideoita testailtiin molemmin puolin. Tiimillä oli tapana tavata maanantai-iltaisin muiden harrastusten ja perhevelvoitteiden lomassa. Tunnin tai puolentoista sessioista kasvoi pala palalta musiikkinäytelmä, joka nyt tammikuussa saa ensi-iltansa.

181219-jeronen-01
Kuvat: Johanna Jeronen

Ensin kumpikaan ei oikein tuntenut toisen luonnetta tai työtapoja. Aina ei voinut tietää, kuinka toinen halusi työskennellä tai mitä sanoitukselta tai sävellykseltä saattoi pyytää.
Yllättävän pian me kuitenkin opittiin pallottelemaan ideoita ja ehdotuksia toisillemme, Maija toteaa.

– Minulle on tärkeää, että saan tehdä musakokeiluja muusikoiden kanssa jo sävellystyön alkuvaiheessa. Lauluja testatessa kuuli nopeasti myös sen, toimiiko teksti vai ei. Ehkä me ensin oltiin molemmin puolin vähän varovaisia, mutta sitten työ vei mukanaan.

Hanna kertoo, ettei hänellä ollut musiikin suhteen oikeastaan kuin dramaturgisia toiveita.

Matkan varrella heittelin tekstejä Maijalle sen mukaan, mitä kohtaus tarvitsi. Saatoin pyytää johonkin valssia tai marssitahtia tai merkitä sivuun vaikka tutun laulun, jonka rytmiin olin kirjoittanut. Maija sävelsi tahollaan biisin ekan version ja joka kerta yllätyin, miten rikas musiikillinen maailma teksteistä oli avautumassa.

Yksi lauluista syntyi lähes kirjaimellisesti whatsappissa. Maija ja Hanna olivat tavatessaan puhuneet voimaballadista, joka kirjoitettaisiin nimenomaan Annan hahmolle. Vain puolisen tuntia tapaamisen päätyttyä Maijan mielessä syntyi jo olemassa olevasta unen teemasta uuden biisin kertosäe. Hanna sai sen saman tien kuullakseen whatsappissa ja vastasi heti nauhan kuultuaan, että jos hienosta melodiasta haluttaisiin voimalaulu, se tarvitsisi b-osan ”jotenkin alempaa”. B-osan pitäisi kerätä tahtotilaa kertosäkeeseen. Seuraavana aamuna, jo ennen työpäivän alkua, Maija lähetti kaksi kokeilua saatesanoin: ”Tuon kertsin voi sovittaa sellaiseksi ylpeäksi ja vahvaksi ja lannistumattomaksi. Nyt pelkällä pianolla se kuulostaa liian herkältä”.

181219-jeronen-04
Bändi keskiviikon harjoituksissa

Kolme päivää myöhemmin Maija tekstasi Hannalle kello 21.38: ”Oisko sulla jotain, muutamaa lausetta, joilla voisi testata voimabiisin laulettavuutta huomenna?” Hanna vastasi ensin kello 22.11: ”Katsotaan, mitä yö tuo”. Kello 22.26 Maija sai viestin: ”Kohta taitaa puhjeta luonnos, venaa hetki”. Kello 22.43 Maijan postiin tipahtivat sanat, jotka alkavat ”Kuukin taivaalta nauraa”.

– Sattui olemaan kuu taivaalla, Hanna nauraa. – Mietin, että jos kyseessä on voimabiisi, haluan siihen sellaisen viestin, jonka mielelläni antaisin omillekin lapsilleni. Mietin, mitä meidän äiti sanoisi, jos olisin neuvoton, ja mistä ajatuksesta olen eniten oppinut. Siitä syntyi se säe, että ”Sun on oltava itses, / et voi olla kukaan muu”.

Laulu on lähes sellaisenaan musikaalissa nyt, tosin kahtena eri variaationa. Mistä sen syntytarina ja työskentelyn nopeus kertovat?

– Ystävyydestä. Luottamuksesta. Leikistä. Uskalluksesta näyttää toiselle jotain keskeneräistä ja epätäydellistä. Luovuudesta, joka silloin puhkeaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s